Kirkonkirjoja
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan lähinnä rippikirjoja, lastenkirjoja ja historiakirjoja eli kastettujen, vihittyjen, haudattujen ja muuttaneiden luetteloita. Rippikirjoihin kirjattiin kinkereillä testattu kristinopin osaaminen ja lukutaito sekä merkittiin ehtoolliskäynnit. Vaihtevasti käytössä olleisiin lastenkirjoihin merkittiin lapset perheittäin ja rippikoulun jälkeen heidät siirrettiin rippikirjaan.
Rippikirjassa henkilöt on järjestetty talouksittain eli heidän asemansa ilmoitetaan suhteessa talon tai talonosan isäntään. Taloudet puolestaan on järjestetty rippikirjaan taloittain ja kylittäin. Vuokraviljelijät, palvelusväki ja muu isäntäsukuun kuulumaton väki merkittiin rippikirjaan sen talon sivulle, joka omisti maan. Kun henkilöt muuttivat seurakunnan sisällä paikasta toiseen, heidät siirrettiin vastaavasti rippikirjassa. Muutot seurakuntien välillä merkittiin sekä rippikirjaan että muuttaneiden luetteloon. Rippikirjat kattavat noin seitsemän vuoden jakson ja sen tultua täyteen, otettiin uusi kirja, jonne henkilöt kirjattiin vanhan kirjan viimeisimmän tiedon mukaan.
Kastettujen luetteloon merkittiin seurakunnassa syntyneet lapset siinä järjestyksessä kuin heidät kastettiin. Samalla periaatteella tehtiin merkinnät vihittyjen luetteloon ja haudattujen luetteloon. Kastettujen luettelo sisältää tiedot lapsen vanhemmista ja kummeista kotipaikkoineen. Vihittyjen luettelossa on sulhasen ja morsiamen nimi ja kotipaikka vihittäessä. Haudattujen luettelossa on nimen ja kotipaikan lisäksi kuolinsyy, joka tavallisesti on yhden sanan kuvaus vainajan oireista ennen kuolemaa.